Kisojen moottori ja mahdollistaja on mahtavien talkoolaisten joukko. Noin 80 vapaaehtoista eri tehtävissä osallistuu kisojen järjestämiseen. Työtä on paljon, ennen kuin kisat edes pyörähtävät käyntiin: suorituspaikkojen kunnostusta, toimihenkilöiden varaamista, kanslian ja tuloslaskennan valmistelua, hevosten ja ihmisten hyvinvoinnin, majoituksen ja turvallisuuden miettimistä, tiedottamista, yhteistyökumppaneiden kontaktointia, logistiikkaa ja paljon, paljon muuta. Kisojen aikana mahtavat vapaaehtoiset tekevät pitkiä päiviä, jotta kisatapahtuma olisi onnistunut. Kiitos ihan jokaiselle vapaaehtoiselle, joka omalla panoksellaan mahdollistaa kisojen järjestämisen ❤

Maija Karhusaari on ottanut tämän vuoden valjakkokisojen kilpailun johtajan roolin hoidettavakseen. Koko Karhusaaren perhe on ollut Husaarien jäsen vuodesta 2015, jolloin he vaihtoivat seuraa vanhemman tyttären Wilman valjakkoajoharrastuksen perässä. Vuosien varrella matka on vienyt Maijaa huoltajan roolissa seurakisoista kansainvälisiin kisoihin ja siskonsa Leena Vähä-Erkkilän myötä myös haistelemaan MM-kisojen tunnelmaa. Savijärven valjakkokisoissa Maija on aikaisemmin ollut lähinnä huoltajana ja talkoolaisena. Koulutukseltaan Maija on kauppatieteiden maisteri ja toiminut pääasiassa viestinnän, markkinoinnin ja liiketoiminnan johtotehtävissä. Vuosien varrella hän on ollut järjestämässä pitkälle toistasataa erilaista tapahtumaa ja lähestyminen valjakkokisojen järjestämiseen on lähtenyt tältä pohjalta. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, ympärille tarvitaan parhaat osaajat ja itseään fiksumpia kannattaa aina kuunnella.

Riitta Silkko-Vainio on seurannut valjakkoajon rantautumista Suomeen aivan alusta asti. Hän kouluttautui ensimmäisten joukossa lajin pistelaskentaan vuonna 1986 ja kiersi sen jälkeen ympäri Suomea vastaamassa tulospalvelusta aina vuoteen 1992. Tämän jälkeen hän keskittyi äitiyteen ja taustahenkilönä toimimiseen.

Husaariratsastajien 50-vuotisjuhlien myötä vuonna 2021 ”Ritu” palasi mukaan seuran toimintaan, ja hänet valittiin saman vuoden syyskokouksessa luotsaamaan perinteikästä ratsastus- ja valjakkoajoseuraa.

Ann-Katrin ”A-K” Finell asuu maalla Tammisaaren ulkopuolella. A-K on harrastanut hevosia pienestä pitäen ja oma koti ja talli löytyi 24 vuotta sitten. Talli toimi muutama vuosi virallisena harrastetallina, jossa järjestettiin pienimuotoisesti ratsastustunteja. Noin 10 vuotta sitten A-K siirtyi katsomosta kentälle ja valjakkoajo vei kokonaan. Nyt hän on B-valjakkotuomari (-19), valjakkokoulutuomari (-18) ja stewardi (-17). Kouluajo ja mentaalivalmennusta ovat lempiaiheita.

Toimihenkilönä A-K on ollut myös ulkomailla, PM-kisoissa Ruotsissa 2015, MM-nelivaljakko kisoissa Ruotsissa 2017 ja MM-ponivaljakko kisoissa Unkarissa 2019. Sen lisäksi on toiminut tuomarina Ruotsissa pari kertaa. A-Kn mielestä on kiinnostavaa ja opettavaista tutustua eri tapoihin tehdä asioita.

A-K on itse kilpaillut poneilla (omalla ja lainatulla oppimestarilla) 2014-2015. Tällä hetkellä haavena on saada oma II-ponipari kilparadoille ja siirtyä välillä aitojen sisäpuolelle.

Tuire Suvanto antoi 2000-luvun alkupuolella upealle lajille pikkusormen ja nyt se vie lähes koko ajan! Hän on toiminut vuosia valjakkotuomarina ja muutamia vuosia myös SRL:n valjakkoajokomitean puheenjohtajana.

Virpi Tunnisen hevoshistoria ulottuu hämärälle 70-luvulle saakka, ja omia hevosia on ollut parinkymmenen vuoden ajan kotitallissa Eurassa. Oma laji oli olevinaan kouluratsastus, mutta oikeampi määritelmä olisi kai tallinpito.

Omien hevosten rinnalle kertyi tyttären poneja ja arvaahan sen mitä siitä seuraa kun tallissa on valjakkoajoon koulutettu shettis. Porttiteorian kautta valjakkoajoon koukututtiin niin pahasti ettei paluuta taida olla. Nyt kotitallissa Eurassa majailee neljä valjakkoponia joista ainakin oppimestari Gnomas ”Noppa” on valjakkoväelle tuttu. Valjakkoajon kerrannaisvaikutukset ovat vieneet Virpin kuorma-autokaupoille, autokouluun (C-kortti) ja maansiirtohommiin (pitihän se kenttäkin saada…).

Lajista on pitänyt tietysti oppia lisää ja toimihenkilöhommien kauttahan pääsee kurkistamaan ytimeen. Valjakkokoulutuomarin oikeudet myönnettiin viime vuonna ja valjakkotuomariharjoitteluiden on tarkoitus huipentua Savijärvellä TPJ A-K:n opissa. Toimihenkilöhommien lisäksi Virpi toimii valjakkokomiteassa koulutusvastaavana kolmatta kautta ja on yksi uuden Valjakkoajoseura ry:n perustajajäsenistä.

Haaveet ja unelmat lajin parissa täsmentyvät matkan varrella. Aika näyttää onko tulevaisuudessa roolina kuljettaa, kustantaa, kannustaa, kilpailla, tuomaroida vai tehdä näitä kaikkia sopivana keitoksena.

Sari Ukkonen Fysio- ja ratsastusterapeutti, kahden tyttären äiti (toinen pelaa jääkiekkoa ja toinen ratsastaa ja on hevos- alalla töissä) Hyvinkään Urheiluratsastajat ry:n kunniajäsen vuodesta 2010, DTT:n jäsen vuoden 2022 alusta, SRL:n kultainen ansiomerkki 2007 (SRL/ESRAN anomana). Harrastanut ratsastusta vuodesta 1973, kilpaillut 1976 – 2012 seura-, alue- ja kansallisella tasolla koulu- ja esteratsastuksessa sekä ratsastuskoulujen hevosilla että omalla/lainahevosilla. Ollut seuratoiminnassa aktiivisesti mukana 1973 alkaen, ensin seurana Hyvinkään Ratsastajat, sitten Riihimäen Ratsastajat, ja Hyvinkään Urheiluratsastajat (26.11.1986 alkaen). Seurojen hallituksessa aloitti 1978, seuran sihteerinä, sittemmin ollut hallituksen jäsen, varapuheenjohtaja, puheenjohtaja edellä mainituissa seuroissa. Viimeisimpänä Hyvinkään Urheiluratsastajat ry:n puheenjohtaja vv. 2018 – 2022.

SRL:n toiminnassa ollut mukana aktiivisesti vuodesta 1986, jolloin aloitti aluetoiminnassa, jossa edelleen mukana ESRAN hallituksessa, tänä vuonna varajäsenenä ja kouluratsastuksen valmennusvastaavana. Kansaivälinen stewardi vuodesta 1994 ja edelleen (nykyään koulu level 2, parakoulu level 2 ja esteratsastus level 3). Lisäksi esteratsastuksen B-puheenjohtaja-tuomari ja valjakkoajon kansallinen stewardi. Valjakkoajo-kilpailuissa olen ollut mukana vuodesta 2010, jolloin edesmennyt, hyvä ystäväni Ulla Kemppainen ja toinen hyvä ystäväni Kati Honkanen houkuttelivat minut mukaan lajiin. Tällöin kävin ensimmäiset valjakkoajon kurssit, myös sääntökoulutuksen.

Sarin sydäntä lähellä on ollut aina monipuolinen seuratoiminta ja erityisesti eritasoisten kilpailujen järjestäminen. 2021 Sari toimi Hyvinkään Urheiluratsastajat ry:n järjestämissä kouluratsastuksen SM- kilpailuissa kilpailujen johtajana (muuten Sarin 6. SM-kilpailut kouluratsastuksessa). Lisäksi Sari on toiminut esteratsastuksen SM-kilpailuissa turvallisuuspäällikkönä. Sari on toiminut myös SRL:n kouluttajana n. 30 vuotta; stewardit, kilpailusäännöt, kilpailujenjärjestäminen jne.v. 2015 Sari koulutti koulu- ja estestewardeja Liettuassa, jolloin Liettua sai ensimmäiset FEI:n stewarditkoulu- ja esteratsastukseen.

Sari on toiminut stewardina usean tason kilpailuissa sekä ulko- että kotimaassa, seuratasolta kv-tasolle, koulu-, este-, parakoulu- ja valjakkokilpailuissa yli 30 vuotta. Sarille on ollut aina tärkeää auttaa ratsastajia, kilpailijoita, hevosharrastajia, seuratoimijoita eli kaikkia hevosten parissa toimijoita. Sarille on tärkeää hevosten hyvinvoinnin lisäksi myös (hevos)ihmisten hyvinvointi ja jaksaminen. Sari inhoaa epäoikeudenmukaisuutta, kiusaamista, itsekeskeisyyttä, jotka valitettavasti aina välillä nostavat päätään niin hevostoiminnassa kuin yhteiskunnassakin. Tästä vuodesta, 2022 alkaen Sari haluaa keskittyä stewarditoimintaan, erilaisten koulutusten pitämiseen ja mikäli aikaa jää työn ja oman harrastamisen jälkeen, tämä aika käytetään tyttären, Sofian hevosharrastuksen tukemiseen.

Mervi Raassakka

Kilpailun ratamestari Jyrki Jokela on aito stadilainen, joka tällä hetkellä vaikuttaa Forssassa. Hän hommasi 90-luvun lopussa hevosen, jolle tallipaikka löytyi Savijärveltä. Sini oli ¾ orlovilainen ex-ravuri. Pari viikkoa Savijärvelle saapumisen jälkeen oli Savijärvellä valjakkoajokilpaillut, joihin Jyrki houkutteliin kilpailemaan. Siihen tarkoitukseen hän osti nelipyörävaunut. Jyrki on toiminut vuosien varrella useammalla kuskilla groomina.

Jyrki on valjakkoajon A-ratamestari, joka on ensimmäisen kerran suunnitellut ratoja Savijärvelle jo parikymmentä vuotta sitten. Jyrkin mielestä on kivaa suunnitella pieniä ratamestarin jippoja, joilla harhauttaa kuskeja. Tavoitteena on suunnitella esteitä, jotka toimivat niin vaikean luokan kuin noviisiluokan kuskeille. Tarkkuusradan suunnittelussa on mielenkiintoista tehdä rata, joka näyttää kauniilta, mutta erottaa jyvät akanoista. Ratamestarin homma on työlästä ja mukavaa. Hommat alkavat jo viikkoja ennen varsinaista kilpailua. Jyrkistä on kivaa opastaa ja innostaa uusia nuoria toimihenkilöitä mukaan.

Valjakkokärpänen pääsi puremaan Carita Ojalaa, kun tallille muutti poni, jolla oli tehty valjakkotreeniä. Oppiminen lajista alkoi ja tutustuminen lajiin myös sen kautta, että Carita lähti toimihenkilöksi kilpailuihin. Kesällä 2021 hän alkoi löytämään itseänsä enemmän ja enemmän ratamestareiden seurasta ja kesäkuussa 2022 tuli C-ratamestarin lisenssi ratsastajainliitosta. Hups, mites siinä niin kävi 😄
Savijärvelle Carita tulee Jyrkin avuksi ja oppimaan taas lisää tästä monipuolisesta lajista.

Markku Jortikka

Marita Johansson

Ratsastuksen aloitin v. 1969 Takkulan ratsastuskoulussa Lahdessa. Oma hevonen ostettiin v. 1975 Savijärveltä, se oli Rolf Simonsénin maahantuoma ukrainalaistäykkäri Benghella. Esteratsastuksessa kilpailin seura- ja aluetasolla ja maastoratsastuksessa tuli voitettua junioreiden aluemestaruus v. 1979.

Valjakkoajokilpailua näin ensimmäisen kerran Windsorissa Englannissa v. 1985 ja siihen koukkuun jäätyäni vierailin useana vuonna Englannin mestaruuskisoja katsomassa. Reissuihin kuului aina myös päivä vaunuhuutokaupassa Readingissa, josta löytyi mm. kiiltonahkavaljaat sekä shettisparille että Benghellan varsalle. Vaunut pitikin sitten rakentaa itse. Englannissa olin ottanut valtavan määrän kuvia, joiden pohjalta alkoi vaunujen suunnittelu ja rakentaminen tilan pehtorin kanssa ensin omaan käyttöön. Vähitellen kotitilan Etolan kartanon työpajasta valmistui useita kymmeniä vaunuja niin kilpailuun kuin ajeluunkin.

Ensimmäisen kerran kilpailin valjakkoajossa Ypäjällä v. 1989 shettisparilla. Seuraavana vuonna valjaissa oli oma kasvatti ori Double Trouble, jonka kanssa oli enimmäkseen hurjaa menoa, mutta parhaina hetkinä irtosi suomenmestaruuskisoissa pronssia v. 1993 ja 1995. Sitten kilpailu-ura jatkui suomenhevosori Elvarilla, joka oli myös oma kasvatti. Viimeisin valjakkostartti oli Elvarin pojalla Edvardilla v. 2010.

Eläinlääkärin ammatin olin valinnut jo 5-vuotiaana ja valmistuin Eläinlääketieteellisestä korkeakoulusta v. 1987. Tein parikymmentä vuotta kunnaneläinlääkärin sijaisuuksia ja yksityispraktiikkaa maanviljelyn ohessa. Päijät-Hämeessä olen ollut Kärkölän kunnaneläinlääkärinä aluksi sijaisena vuodesta 1986 ja virassa vuodesta 2009.

Kuuluttajana toimii Anu Välimäki Nurmijärveltä. Hän työskentelee järjestelmäasiantuntijana lentoasemalla.
Suomenhevosia hänellä on ollut useampia ja tällä hetkellä hän opettelee orivarsan temppuja yksivuotiaan orpovarsansa kanssa. Varsan emän kanssa he harrastivat valjakkoa, koska tamma oli niin sovelias ajamiseen ja kaikkeen mitä sen kanssa keksikin tehdä. Hän toimi groomina, muiden osaavien toimiessa kuskina.

Valjakkoajosta Anu kiinnostui ensimmäisen kerran ollessaan kauan aikaa sitten Kummajaisissa kun ihmetteli silloin, että oliko siellä olleille valjakkohevosille tehty lobotomia; niin hyväkäytöksisiä ne olivat.
Matkan varrella hänet houkuteltiin töihin valjakkokisoihin ja hän toiminutkin erilaisissa toimihenkilötehtävissä, lähinnä kuuluttajana, tiskijukkana ja tulospalvelussa. Valjakkoajossa häntä on aina kiehtonut lajin monipuolisuus ja tietenkin ihanat ihmiset. ❤

Tulospalvelusta vastaa Orimattilassa asuva Otto Vainio apunaan Ritva Mansikkamäki ja Anne Majaranta. Otto on nuorena kilpaillut esteratsastuksessa ja tutustui valjakkoajoon hevosen muuttaessa Savijärven Kartanon tallille. Otto toimi yhdeksän kautta Arja Mikkosen groomina ja tiimin yhteistyö huipentui MM kultamitalliin vuonna 1998. Otto aloitti oman kilpailu-uransa kuskina Heidi Sindan suomenhevosori Vahdolla parhaimpana tuloksena SM-pronssia vuonna 2005. Sen jälkeen hän kilpaili Vahdon varsalla, omalla kasvatilla Mintelillä vuoteen 2011 asti. Lähitulevaisuudessa Oton on tarkoitus palata kisakentille kolmannen polven valjakkohevosella Mintelin varsalla Javelilla.

Otto on kasvot valjakko.netin takana ja osallistunut vuosia lajin sääntöjen kehittämiseen. Hän on tehnyt myös maratonille soveltuvan online ajanottojärjestelmän, sekä Savijärvellä käytössä olevan maailmallakin ainutlaatuisen reaaliaikaisen tulospalvelun. - Valjakkoajossa Ottoa viehättää itse ajaminen ja sen lisäksi hieno porukka ja hyvä henki kisoissa.